Pelaamisen hyödyt yksin ja yhdessä

Pelaaminen on Suomessa lähes kaikkien yhteinen harrastus: vuoden 2024 Pelaajabarometrin mukaan 98 prosenttia suomalaisista pelaa jotakin peliä vähintään satunnaisesti ja aktiivisia pelaajia on 89 prosenttia. Pelikonsolit, tietokoneet ja älypuhelimet tarjoavat tapoja viettää aikaa niin omassa rauhassa kuin yhdessä muiden kanssa. Tässä artikkelissa käydään läpi, millaisia tutkimuksissa havaittuja hyötyjä pelaamisella voi kohtuudella harrastettuna olla – ja miten yksin pelaaminen ja yhdessä pelaaminen eroavat toisistaan.

Mitä pelaamisen hyödyt oikeastaan ovat?

Pelaamisen hyödyt tarkoittavat niitä taitoja ja hyvinvointivaikutuksia, joita kohtuullinen pelaaminen voi tutkimusten mukaan tuottaa – esimerkiksi tarkkaavaisuuden, muistin ja ongelmanratkaisun kehittymistä sekä sosiaalisia ja tunnetaitoja. On tärkeää huomata, että kyse on mahdollisista hyödyistä, ei takuusta: ne liittyvät nimenomaan hallittuun, kohtuulliseen pelaamiseen, eivät aamusta iltaan jatkuvaan ruutuaikaan.

Yhdysvaltain psykologiyhdistys APA kokosi jo vuonna 2013 American Psychologist -lehdessä julkaistun katsauksen, jonka mukaan pelaaminen voi tukea lasten oppimista, terveyttä ja sosiaalisia taitoja. Tuoreempaa tutkimusnäyttöä tarjoaa vuonna 2022 JAMA Network Open -lehdessä julkaistu laaja yhdysvaltalaistutkimus, jota käsitellään tarkemmin myöhemmin tässä artikkelissa. Kumpikin lähde korostaa, että hyötyjen rinnalla on aina punnittava myös liiallisen pelaamisen haittoja.

Kuinka paljon suomalaiset pelaavat?

Suomalaiset pelaavat erittäin paljon, ja pelaaminen on valtavirtaistunut kaikkiin ikäryhmiin. Tampereen yliopiston julkaisema Pelaajabarometri 2024 -tutkimus antaa tuoreen kuvan harrastuksen laajuudesta:

• 98 prosenttia suomalaisista pelaa jotakin peliä vähintään satunnaisesti.
• Aktiivisesti eli vähintään kerran kuukaudessa pelaavia on 89 prosenttia.
• Digitaaliseen pelaamiseen käytetään aikaa keskimäärin noin 6,2 tuntia viikossa.
• Rahaa digitaaliseen pelaamiseen kuluu keskimäärin noin 12,1 euroa kuukaudessa.
• Mobiilipelaaminen eli puhelimella pelaaminen on suosituin digitaalisen pelaamisen muoto ja kasvaa yhä.

Barometrin alaotsikko on osuvasti ”Seurapelaamisen vastaisku”: seurassa ja yhdessä pelaaminen on kasvattanut suosiotaan. Juuri tämä yhteisöllinen puoli tekee pelaamisesta myös tapahtuman, jota voi jakaa perheen tai kavereiden kanssa.

Yksin vai yhdessä – kumpi on parempi tapa pelata?

Kumpikaan tapa ei ole yksiselitteisesti parempi, sillä yksin ja yhdessä pelaaminen palvelevat eri tarpeita. Yksin pelaaminen antaa rauhan edetä omaan tahtiin, uppoutua tarinaan ja rentoutua ilman suorituspaineita. Yhdessä pelaaminen taas tuo mukaan vuorovaikutusta, yhteistä jännitystä ja joukkuehenkeä. Moni pelaaja vaihtelee näiden välillä mielialan ja tilanteen mukaan.

Yksinpelissä pelaaja tekee kaikki ratkaisut itse, kun taas moninpelissä – eli samaa peliä pelaa useampi henkilö yhtä aikaa – menestys riippuu usein yhteistyöstä. Alla oleva vertailu kokoaa yhteen kummankin tavan tyypillisiä vahvuuksia.

Miten yhdessä pelaaminen vahvistaa perhesuhteita ja sosiaalisia taitoja?

Yhdessä pelaaminen luo yhteisiä hetkiä ja opettaa vuorovaikutusta, mikä voi lähentää perheenjäseniä ja kavereita. Monessa perheessä konsoli avataan säännöllisesti yhteistä peli-iltaa varten: jokainen saa oman vuoronsa, pelataan toisia vastaan tai tehdään yhteistyötä, ja tunnelma tiivistyy sen ympärille, kuka pääsee seuraavaksi eteenpäin. Kun arki on hektistä ja perheenjäsenten harrastukset vievät eri suuntiin, jo tunti tai kaksi yhteistä peliaikaa viikonloppuna voi olla arvokasta yhteistä tekemistä.

Pelaaminen voi myös kehittää sosiaalisia taitoja, vaikka pelaajaa pidetään joskus virheellisesti yksinäisenä puuhastelijana. Yhä useampaa peliä pelataan yhdessä muiden kanssa, ja osaa ei voi juuri pelata ilman yhteistyötä. Esimerkiksi ajoneuvosimulaatio SnowRunnerissa jopa neljä pelaajaa voi liittyä samaan co-op-peliin – eli yhteistyöpeliin, jossa pelaajat ratkovat tehtäviä yhdessä – ja raivata reittejä vaativassa maastossa. Tällainen pelaaminen vaatii kommunikointia, roolien jakamista ja yhteisten tavoitteiden sopimista.

Myös teini-ikäisen kanssa pelaaminen voi olla luonteva tapa viettää yhteistä aikaa silloin, kun lautapelit eivät enää innosta. Pelin voi valita yhdessä tai vuorotella valintaa viikoittain. Jos haluat tutustua pelaamisen yhteisöllisiin ja virtuaalisiin ulottuvuuksiin tarkemmin, aiheeseen johdattaa myös kirjoitus virtuaalimaailmoista ja pelaamisesta.

Mitä hyötyä pelaamisesta on aivoille ja oppimiselle?

Pelaaminen voi kohtuudella harrastettuna tukea tarkkaavaisuutta, muistia, tilan hahmottamista ja ongelmanratkaisua. Yhdysvaltain terveysviranomaisen NIH:n rahoittama ja JAMA Network Open -lehdessä vuonna 2022 julkaistu tutkimus vertasi noin 2 000:ta 9–10-vuotiasta lasta: paljon pelaavat suoriutuivat impulssikontrollia ja työmuistia mittaavissa tehtävissä nopeammin ja tarkemmin kuin ne, jotka eivät pelanneet lainkaan. Tutkimus on kuitenkin poikkileikkaustutkimus, joten se ei todista syy-seuraussuhdetta – on mahdollista, että hyvät kognitiiviset taidot myös houkuttelevat pelaamaan enemmän.

Oppimisen kannalta merkittävä hyöty on kielitaito. Suuri osa peleistä on englanniksi, eikä niitä läheskään aina käännetä suomeksi. Moni lapsi ja nuori – ja myös aikuinen – oppii englantia kuin huomaamatta pelien parissa. Lisäksi pelit haastavat luovuutta: eteen tulee pulmia, jotka on ratkaistava itse keksityllä tavalla.

Kolmiulotteisissa pelimaailmoissa liikkuminen harjaannuttaa tilan hahmottamista. Aluksi hankalalta tuntuva ympäristössä suunnistaminen helpottuu, kun silmä ja kädet oppivat toimimaan yhdessä. Nuorten näkökulmasta pelaamisen myönteisiä puolia avaa laajemmin artikkeli kuudesta syystä, miksi videopelien pelaaminen on hyväksi nuorille. Jos taas haluat kehittää omaa pelitaitoasi tavoitteellisemmin, kannattaa lukea vinkit siihen, kuinka kehittyä pelaajana.

Voiko pelaaminen auttaa tunnetaitojen ja stressin kanssa?

Pelaaminen voi harjaannuttaa tunnetaitoja, koska peleissä kohdataan jatkuvasti sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Pelaaja oppii sietämään häviöitä ja yrittämään uudelleen, mikä kasvattaa sinnikkyyttä ja pettymysten sietokykyä. Nämä taidot ovat hyödyksi myös pelien ulkopuolella.

Moni kokee pelaamisen myös rentouttavana ja stressiä purkavana tekemisenä. Pieni hetki mieluisan pelin parissa voi auttaa irrottautumaan päivän kiireistä. Jos aikuisesta tuntuu oudolta, että lapsi pelaa esimerkiksi toimintapeliä – ikärajojen puitteissa – juuri tällainen pelaaminen voi silti tarjota purkautumiskanavan ja onnistumisen kokemuksia. Olennaista on tasapaino muun elämän, levon ja liikunnan kanssa.

Digitaalinen pelaaminen vai rahapelaaminen – tärkeä ero

Viihdepelaaminen ja rahapelaaminen ovat kaksi täysin eri asiaa, vaikka molemmista puhutaan arkikielessä ”pelaamisena”. Videopeleissä tavoitteena on viihtyminen, tarina tai taitojen kehittäminen, kun taas rahapelaamisessa – kuten vedonlyönnissä ja kasinopeleissä – panoksena on oikea raha ja lopputulos perustuu pääosin sattumaan. Tämän artikkelin hyödyt koskevat viihdepelaamista; rahapelaamiseen liittyy aina rahan menettämisen riski.

Suomen rahapelijärjestelmä on parhaillaan isossa murroksessa. Poliisihallitus alkoi ottaa vastaan rahapelilupahakemuksia maaliskuussa 2026, ja lisensoitu verkkorahapelimarkkina avautuu kilpailulle arviolta heinäkuussa 2027. Tällöin Veikkauksen yksinoikeus verkkokasino- ja vedonlyöntipeleihin päättyy, ja markkinoille tulee muitakin toimijoita. Esimerkiksi uudet kasinot ovat olleet verkossa näkyvä ilmiö jo ennen uudistusta. Myös valtamediassa seurataan pelaamisen eri muotoja, kuten raviurheiluun liittyvää vedonlyöntiä.

Koska rahapelaaminen on sallittua vain täysi-ikäisille ja siihen liittyy riippuvuuden ja taloudellisten haittojen vaara, siitä kerrotaan faktapohjaisesti tämän artikkelin lopun vastuullisuusosiossa. Rahapelaamisen ja viihdepelaamisen suhdetta taustoittaa myös sivuston artikkeli siitä, missä menee pelaamisen kohtuuden raja.

Pelaamisen yleisimmät sudenkuopat ja miten ne välttää

Pelaamisesta on eniten hyötyä, kun vältetään muutamat tyypilliset virheet. Alla on yleisimmät sudenkuopat ja käytännön keinot niiden ehkäisyyn.

Liiallinen pelaaminen

Suurin riski on pelaamisen paisuminen muun elämän kustannuksella. Liikapelaamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä, ja se voi syödä unta, liikuntaa ja kasvokkaisia kohtaamisia. Sovi selkeät peliajat ja pidä taukoja – näin pelaaminen pysyy harrastuksena eikä pakkona.

Ikärajojen sivuuttaminen

Toinen yleinen virhe on jättää huomiotta pelien ikärajat. Euroopassa käytetään PEGI-ikäluokitusta (Pan European Game Information), ja Suomessa luokitusten noudattamista valvoo Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n yksikkö. Pelin ikärajan ja sen perusteet voi tarkistaa ikarajat.fi-palvelusta. Ikäraja ei kerro pelin vaikeustasosta vaan siitä, kenelle sisältö voi olla haitallista.

Turvaton tai takkuava verkkopelaaminen

Moninpeleissä huono nettiyhteys ja epäasiallinen käytös voivat pilata kokemuksen. Vakaa yhteys vähentää turhautumista, ja pelaajan kannattaa suojata tilinsä sekä muistaa hyvät käytöstavat myös verkossa. Käytännön neuvoja tarjoaa opas siihen, kuinka parantaa nettiyhteyttä verkkopelaamisessa.

Tasapainon unohtaminen

Pelaaminen ei korvaa unta, ulkoilua tai ravintoa. Pidä huoli, että ruutuajan rinnalla on riittävästi lepoa ja liikuntaa – silloin pelaamisen hyödyt pääsevät parhaiten oikeuksiinsa.

Kenelle pelaaminen sopii?

Pelaaminen sopii kaikenikäisille, kun pelit ja peliaika valitaan ikään ja elämäntilanteeseen sopivasti. Lapsille ja nuorille se voi tarjota oppimista ja onnistumisia, aikuisille rentoutumista ja yhteistä tekemistä perheen kanssa. Yksin pelaava saa omaa aikaa ja seurassa pelaava yhteisöllisyyttä. Tärkeintä on kohtuus: kun pelaamista harrastetaan tasapainossa muun elämän kanssa, siitä on useimmiten enemmän hyötyä kuin haittaa.

Friskrivning – vastuullinen rahapelaaminen

Tämä artikkeli käsittelee viihdepelaamista eikä kannusta rahapelaamiseen. Rahapelaaminen on Suomessa sallittua vain 18 vuotta täyttäneille, ja siihen liittyy riippuvuuden sekä taloudellisten vaikeuksien riski. Rahapelaamista ei voi pitää tapana ansaita rahaa, eivätkä vihjeet tai demopelit paranna voittomahdollisuuksia.

Jos pelaaminen huolestuttaa sinua tai läheistäsi, apua saa maksutta. Valtakunnallinen Peluuri tarjoaa tukea rahapeliongelmissa: auttava puhelin 0800 100 101 palvelee arkisin klo 12–18 (maksuton ja anonyymi) ja chat arkisin klo 12–15 osoitteessa peluuri.fi. Lisätietoa rahapelihaitoista ja hoidosta kokoaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Kuluttaja-asioissa neuvoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Onko pelaamisesta oikeasti hyötyä?

Kohtuullisesta pelaamisesta voi olla hyötyä: tutkimusten mukaan se voi tukea tarkkaavaisuutta, muistia, tilan hahmottamista, kielitaitoa sekä sosiaalisia ja tunnetaitoja. Hyödyt liittyvät hallittuun pelaamiseen, eivät rajattomaan ruutuaikaan.

Kumpi on parempi, yksin vai yhdessä pelaaminen?

Kumpikaan ei ole yksiselitteisesti parempi. Yksin pelaaminen antaa rauhaa ja oman tahdin, kun taas yhdessä pelaaminen tuo vuorovaikutusta, yhteistyötä ja joukkuehenkeä. Monipuolisinta on vaihdella molempia.

Kuinka paljon suomalaiset pelaavat?

Pelaajabarometri 2024:n mukaan 98 prosenttia suomalaisista pelaa vähintään satunnaisesti ja 89 prosenttia aktiivisesti. Digitaaliseen pelaamiseen käytetään keskimäärin noin 6,2 tuntia viikossa, ja mobiilipelaaminen on suosituin muoto.

Kuinka paljon pelaaminen lapselle riittää?

Täsmällistä yleispätevää tuntimäärää ei ole, mutta olennaista on tasapaino: pelaaminen ei saa syödä unta, liikuntaa eikä kasvokkaisia kohtaamisia. Ikärajojen noudattaminen ja yhdessä sovitut peliajat auttavat pitämään pelaamisen kohtuullisena.

Mistä tietää, sopiiko peli lapselle?

Pelin ikärajan ja sen perusteet voi tarkistaa ikarajat.fi-palvelusta. Euroopassa käytössä oleva PEGI-luokitus kertoo, kenelle sisältö voi olla haitallista – ei pelin vaikeustasosta.