Suomi on maailman onnellisin maa. Olemme myös digitalisaatiossa EU:n ehdotonta kärkeä niin julkishallinnon digitaalisten palveluiden osalta kuin digitaidoissakin. Huipputilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta ja digikuilun kasvusta on meilläkin puhuttu jo vuosien ajan.
Gigantti selvitti tuoreessa tutkimuksessaan suomalaisten suhdetta teknologiaan ja erilaisiin älylaitteisiin. Vastausten perusteella näyttää siltä, että enemmistö pärjää teknologian kanssa mallikkaasti, mutta joka kolmas kuitenkin kokee, että teknologiasta on tullut niin haasteellista, että sen kehityksessä on vaikea pysyä mukana. Joka viidennen* kotoa löytyy myös elektroniikkaa, jota vastaaja ei ymmärrä ja puolelta vastaajista löytyy laitteita, joissa on enemmän toimintoja kuin mitä pystyy hyödyntämään. Vaikka haasteet korostuvat esimerkiksi vanhemmassa ikäryhmässä, myös pienituloiset ja vaikkapa yksityisyrittäjät kokevat teknologian haasteena enemmän kuin nuoremmat ja paremmin tienaavat. Tämä viesti meidän kaikkien tulee kuulla ja ottaa tosissaan.
Digitalisaatio on helpottanut elämäämme monella tavalla viime vuosikymmeninä. Koneet tekevät puolestamme jo paljon ja tulevaisuudessa tekoäly vielä enemmän. Mutta jos digitalisaation kyydistä putoaa, voi olla että samalla putoaa myös palveluiden ja koko yhteiskunnan ulottumattomiin, sillä sähköinen asioiminen on arkea jo nyt niin pankeissa kuin terveyskeskuksissakin.
YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 10 on eriarvoisuuden vähentäminen. Jos haluamme tasoittaa teknologista eriarvoisuutta, meidän on tiedettävä, millä ratkaisuilla todella on merkitystä. Näiden ratkaisujen on hyvä tulla sellaisilta tahoilta, jotka kohtaavat päivittäin teknologian kanssa kamppailevia henkilöitä. Ei ainoastaan julkisissa kouluissa ja palveluissa, vaan myös yksityisellä sektorilla.
Useat eri toimijat ovat heränneet digikuilun kasvamiseen. Esimerkiksi Ylen Nettiä ikä kaikki kampanja kannusti ja neuvoi ikäihmisiä digiongelmien kanssa, valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukunta tuo yhteen eri järjestöjä ja muita toimijoita ja digipalveluiden saavutettavuudesta määrätään jopa EU direktiivillä. Supercellin Ilkka Paanasen ideoima ja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttama Kaikille Kone -kampanja puolestaan kerää käytöstä poistettuja koneita lasten ja nuorten digisyrjäytymisen ehkäisyyn. Myös me haluamme olla mukana omalla panoksellamme. Opastamme asiakkaitamme yli 40 liikkeessämme eri puolilla Suomea, lahjoitamme koneita ja padeja niitä tarvitseville ja avaamme myös kanavan, jossa suomalaiset voivat ehdottaa kohteita, jotka kipeiten apua tarvitsevat. Jotta kukaan ei jäisi digikuilun partaalle vaan rakentaisimme sillan yhdessä sen yli.
Sami Särkelä
Markkinointijohtaja, Gigantti
Digitaalinen eriarvoistuminen esillä SuomiAreenassa ensi viikolla
Gigantti järjestää SuomiAreenassa keskustelutilaisuuden, jossa keskitytään suomalaisen yhteiskunnan teknologia- ja digihaasteisiin ja niiden aiheuttamaan eriarvoistumiseen. Keskustelun tarkoituksena on tuoda esiin, miltä teknologian kehittyminen eri näkökulmista näyttää ja millä keinoin kaikkien pääsyä digimaailmaan voidaan tukea.
Keskustelutilaisuuteen on kutsuttu puhujiksi aihetta monipuolisesta näkökulmasta tarkasteleva asiantuntijajoukko: tubettaja Miklu Bäck, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva, DNA:n Chief Digital Officer Kati Sulin sekä toimittaja-tietokirjailija Pekka Vahvanen. Giganttia keskustelussa edustaa markkinointijohtaja Sami Särkelä ja tilaisuuden juontaa Nuppu Stenros.
Keskustelutilaisuus järjestetään SuomiAreenassa keskiviikkona 17.7. klo 14:30-15:30 BEPOP-lavalla, Yrjönkatu 22. Tilaisuus on kaikille avoin. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan!
* Gigantin teknologiatutkimus 2019. Kyselyn toteutti YouGov analysis institute maaliskuussa 2019. Siihen osallistui yli 800 yli 18-vuotiasta suomalaista. Otos on kansallisesti edustava.